Read Kangastus 38 by Kjell Westö Liisa Ryömä Online

kangastus-38

Asianajaja Claes Thune on palkannut Matilda Wiikin konttoristiksi pieneen toimistoonsa. Nainen suorittaa kaikki tehtävät moitteettomasti, mutta hänessä on jotain arvoituksellista.Hiljattain eronneen Thunen elämän kiintopiste on kuuden ystävyksen Keskiviikkoklubi, joka kokoontuu väittelemään politiikasta.Kun kerho kokoontuu Thunen toimistossa, Matilda tunnistaa äänen menneiAsianajaja Claes Thune on palkannut Matilda Wiikin konttoristiksi pieneen toimistoonsa. Nainen suorittaa kaikki tehtävät moitteettomasti, mutta hänessä on jotain arvoituksellista.Hiljattain eronneen Thunen elämän kiintopiste on kuuden ystävyksen Keskiviikkoklubi, joka kokoontuu väittelemään politiikasta.Kun kerho kokoontuu Thunen toimistossa, Matilda tunnistaa äänen menneisyydestään. Pintaan nousevat piinaavat muistot vankileireiltä, eikä entiseen ole enää paluuta. Yöllä kuvat tulivat väkisin, ensimmäistä kertaa aikoihin. Matilda oli ollut mukana ensimmäisessä kuljetuksessa....

Title : Kangastus 38
Author :
Rating :
ISBN : 9789511274032
Format Type : Hardcover
Number of Pages : 334 Pages
Status : Available For Download
Last checked : 21 Minutes ago!

Kangastus 38 Reviews

  • Mai Laakso
    2019-05-25 15:37

    Kirjassa eletään vuotta 1938. Natsit miehittävät Eurooppaa. Suomi on ystävällisissä väleissä Saksan kanssa, joten juutalaisvastaisuus oli levinnyt myös Suomeen. Kirjan päähenkilö Matilda eli yksin. Hänen vanhempansa olivat kuolleet, isä junan alle ja äiti teloitettuna maanpetoksesta. Äiti oli lähtenyt Tampereelle tekemään punaisille ruokaa ja jättänyt 16-vuotiaan Matildan huolehtimaan pikkuveljestään. Nälkä ei paljon armoa antanut, mutta sen nälän vuoksi Matilda vietiin vankileirille. Matilda oli salannut vankileirin tapahtumat, mutta nyt se oli siinä hänen edessään. Pahin vastustaja, vankileiriöiden hirviömäinen painajaisolento.

  • Matti Karjalainen
    2019-05-07 12:44

    Lienee heti alkuun tunnustettava, että olen elämäni aikana lukenut kaksi Kjell Westön romaania, mutta kumpikaan niistä ei ole jättänyt kovin suuria mielikuvia. Toisessa hummattiin 1920-luvun Helsingissä, sen muistan, ja toisessa kuvattiin jonkinlaista rikosmysteeriä. Vai kuvattiinko? Niinpä tartuinkin kirjailijan uusimpaan romaaniin "Kangastus 38" (Otava, 2013) hieman epäluuloisena. Kyllähän tässä teemat olivat kiinnostavia, mutta...Luojan kiitos etten antanut epäilyksilleni valtaa, sillä "Kangastus 38" on kertakaikkisen upea romaani. Ei kahta puhetta tästä. Westö kuvaa vaikuttavasti eräänlaiseksi välikaudeksi osoittautuvaa 1930-lukua, jolloin horisonttiin nousevat uhkaavina uuden sodan pilvet nationalismin, juutalaisvastaisuuden ja eugeniikan kaltaisten aatteiden muodossa, mutta toisaalta pari vuosikymmentä aikaisemmin vallinneet olot vankileireineen ja mielivaltaisine teloituksineen ovat vieläkin tuoreina ja kipeinä muistissa.Westön ansiot ovat myös onnistuneessa Helsinki-ajankuvassa. Lukijan silmissä pääkaupunki herää eloon niin kauniine kuin rumine puolineen, ja pienet välähdykset elokuvateattereiden, urheilun ja elävän musiikin maailmasta sekoittuvat poliittisiin teemoihin. Myös aidot historialliset henkilöt tuovat teokseen oman lisänsä.Ei myöskään sovi unohtaa kirjassa kuvattua henkilögalleriaa, joka on kaikessa kompleksisuudessaan ja hitaasti raottuvine salaisuuksineen hyvin kiinnostava. Lisäksi henkilöiden kautta kirjailija tulee hyvin kuvanneeksi 1930-luvun monenkirjavan korttipakan eri värejä, joskin ehkä keskittyen niihin korkeimpiin kortteihin, suomenruotsalaisen älymystön rinnalla kun ei työväenluokka hirvittävästi pääse esille.Niin että jospa säästettäisiin aikaa ja vaivaa ja jaettaisiin Finlandia-palkinto jo nyt?

  • Kristīne
    2019-05-26 15:36

    Labs vēsturiskais romāns ar pieklājīgu ambīciju uz pārdomām par karu un cilvēkiem ar tumšām dvēselēm. Mazliet par daudz mazzināmu somu kultūras detaļu.

  • Nene La Beet
    2019-05-04 18:01

    En virkelig god bog af den klassiske slags. Ikke en krimi, ikke en thriller, ikke sci-fi eller soft-porn, men heller ikke højpandet. Med lidt god vilje kan man måske kalde den en historisk roman, men det er ikke det, der falder mig først ind, når jeg skal beskrive den, selvom den foregår i Finland i mellemkrigsårene.Jeg har bestemt ikke været lige begejstret for alle vinderne af Nordisk Råds Litteraturpris, men forrige års, Kim Leine, og sidste års falder i den grad i min smag. Til gengæld brød jeg mig hverken om Lars Saabye Christensen eller Sofi Oksanen, selvom jeg godt ved, at mange af mine litterære venner er vilde med dem begge. En del har jeg slet ikke læst. Det skader i hvert fald ikke at få læst en bog eller to (der ikke er en svensk krimi) fra vores egen del af verden, jeg er selv meget slem til at vælge bøger på engelsk og derfor engelske eller amerikanske forfattere.En anmelder inde på Saxo.com skriver, at hun godt kunne lide bogen, men at den sidste del af den blev ødelagt for hende, fordi hun gættede plottet. Det fatter jeg så slet ikke. I en ordentlig roman er plottet selvfølgelig vigtigt, men det er da ikke det afgørende? For mig betød det kun lidt, hvem "skurken" var - det var den psykologiske indlevelse i de to stille eksistenser, der er hovedpersoner i bogen, samt beskrivelsen af den anspændte situation i 1938 i et land, der deler grænse med Rusland (dengang Sovjetunionen). Hvis man var mod tyskerne, var man per automatik med russerne, som man havde et (velbegrundet) anstrengt forhold til! (Os eller dem retorikken er ikke ny).Bogen er mundret oversat til dansk (fra svensk). Jeg er i tvivl om, hvorvidt det er Saxos e-bogslæser eller Batzer & Co.'s e-bogsformat, der ikke er godt, men faktum er, at når man forstørrer teksten lidt op, så hopper typografien. Jeg behøver ikke udpensle, hvor irriterende det er, vel? Jeg har ikke tidligere læst noget i e-bogsformat fra Batzer (tror jeg da), og det var første gang, jeg prøvede Saxo's læser, som i lighed med Riidr's ikke kan huske, hvor langt jeg er kommet på tværs af devices.

  • Elli-Maija
    2019-05-07 12:59

    "Oikeudenmukainen kohtelu on etuoikeus."

  • Daina Valeine
    2019-05-26 12:40

    Smaga, stipra grāmata. Par to, kas mūsos klusē.. līdz vairs nevar klusēt.

  • Kristīne Želve
    2019-04-30 16:56

    Grāmata, kuru izbaudīju daudzos līmeņos. "Trešdienu klubs"(man ļoti patīk arī oriģinālizdevuma nosaukums "Mirāžā 38") dēvēts gan par trilleri, gan kriminālromānu. Es to uzskatu par izcilu vēsturisko romānu - darbību uz priekšu virza intriga, kas aizved uz it kā nojaušamu, bet negaidītu atrisinājumu. Taču psiholoģiskajā kamerstāstā, izstāstītā no 2 protagonistu - jurista Klāsa un viņa biroja kantoristes Matildes skata punktiem - smalki un dabiski ievīts tik daudz - Somijas nevienkāršā vēsture, situācija Eiropā 2. Pasaules kara priekšnojautās, eksistenciāla filozofija un vispārinājums par cilvēka dzīves ciešanu mirāžu uz pasaules vēsturisko kolīziju un traģēdiju fona... Fakti, precīzas vēsturiskās detaļas, nianses tekstā ievītas smalki, bez didaktikas, ar apbrīnojamu stāstnieka talantu; vēsturiskie personāži sapludināti ar fiktīviem, skaista, skaidra, atturīgi tēlaina valoda (lielisks Daces Deniņas tulkojums), vides un varoņu psiholoģijas apraksti. Īpašu baudu personīgi man sagādāja 30. gadu Helsinku apraksti.Lai cik banāli tas neskanētu, piebildīšu arī, ka gana daudz paralēļu ar situāciju mūsdienu pasaulē.

  • Jenni
    2019-05-11 19:39

    My relationship with Westö's books is that they're either a complete hit or a total miss, so for this to fall somewhere in between was rather surprising. There were parts that were very enthralling, I loved the descriptions of Helsinki of the 30s and how the story was told from two different points of view. Matilda was a fascinating character with a tragic past (though I have to admit, some of it was too predictable) and the way her story unravelled slowly was the strongest point of the book. The story overall, however, could have used a better arc. It felt like it was just a snippet of a year, which is was, but never truly got going and that's what made the book slow to read. It addressed some big issues, I liked how it dealt with the aftermath of the Finnish civil war and the rise of antisemitism, especially when done through sports. Overall though I was slightly disappointed with the whole book.

  • Linda Tomase
    2019-05-14 20:38

    Lieliska grāmata - daudzslāņaina, labi uzrakstīta, ar pārsteidzošu nobeigumu. Aizraujošs Somijas vēstures, sabiedrības, sadzīves attēlojums 1930tajos gados, gribi negribi - jāvelk paralēles ar pirmskara Latviju. Gluži kā no bērnībā lasītajām “Atpūtām” par izglītoto un kulturālo aprindu dzīvi. Milzīga ir grāmatā apskatīto tēmu daudzveidība un, neskatoties uz grāmatas vien 300 lpp, katra skatīta patiešām dziļi. Par ilgas draudzības grūtībām. Jo cilvēki mainās. Vai arī cilvēki nemainās, bet mūsu ekspektācijas mainās. Par neaizmirstamām dzīves traumām. Par cilvēku neaprēķināmību un neparedzamību. Par dzīves līkločiem. Izcils D. Deniņas tulkojums!!!

  • Katja
    2019-04-28 14:02

    Kjell Westön "Kangastus 38" kuljettaa nimensä mukaisesti vuoteen 1938, eräänlaiseen väliajan Helsinkiin: Suomen sisällissodasta, kuljetuksista ja leireistä, kauhusta, on 20 vuotta, mutta uusi sota kolkuttelee jo ovella. Romaani rakentuu jännitteiden ja tunnelmakuvien varaan, mitä kaikkea Westö kuljettaa tyylikkään juonivetoisesti. Rouva Wiikissä rakentuva jännite on psykologista ja vaikkei kokonaisuus yllätäkään täysin, onnistuu Westön kuvata sitä sisäistä maailmaa, jota riepoteltu ihmispolo elää. Kieli on hyvää, suomennos niin ikään erinomainen, tarinan kaari kulkee komeasti.

  • Lidija
    2019-05-07 15:57

    Kako izvrsno, kako sjajno! Priča je smještena u Finsku (i djelomično u Švedsku) 1938. godine; dakle, u vrijeme kad je Drugi svjetski rat već bio naveliko spreman uništiti sve pred sobom. Nacizam u Njemačkoj bio je u punom zamahu, širio se Europom nezaustavljivo i utjecao na sve, koliko god neki to nisu htjeli ni priznati, niti vidjeti. Ljudi su različito gledali na cijelu stvar, puno ih je bilo zbunjeno, nisu znali kako se ponašati i što misliti. Uz dvoje glavnih likova, Claesa Thunnea, odvjetnika, koji živi sam nakon što ga je žena prevarila s najboljim prijateljem i ostavila, i Milju Matildu Wiik, 37-godišnju ženu koja se zaposli u njegovom uredu kao tajnica, priča opisuje i njihove obitelji i prijatelje, koji su svi odreda važni za njihove živote i sve što im se dotad dogodilo, te što je dovelo do toga da na neki čudan način njih dvoje postanu i prijatelji. Iako oduvijek volim sjever Europe, posebno Švedsku, priznajem da nisam baš ništa znala o finskoj povijesti, o tome na koji način i zašto su bili povezani (i na silu!) i s Rusijom, i sa Švedskom, te zašto i dan-danas postoji određeni antagonizam među tim narodima. Finci su prošli strašne stvari, posebno za vrijeme i nakon 1. svjetskog rata, a Kjell Westö to - kao, uostalom, i sve druge povijesne činjenice koje izvrsno poznaje - opisuje izvanredno zanimljivo, bez puno patetike, a opet mu uspije pogoditi vas šakom u želudac, kad otkriva stvari za koje niste imali pojma da su se događale ne tako daleko od vas. I ne tako davno. Priča je izuzetno zanimljiva - iako mi je to preslab izraz, zapravo - a prijevod sa švedskog Željke Černok je briljantan. "Privid 1938.", kako glasi naslov na hrvatskom, preporučujem. Jako.

  • Per Eriksson
    2019-04-25 18:53

    Man känner igen Westö, miljöerna och karaktärerna. Westö fortsätter att peta i det bortglömda och variga sår i Finlands historia som inbördeskriget är och följer de skuggor det kastar i tiden. Det som känns nytt jämfört med tidigare romaner av Westö är dels att det är en mer avskalad historia med ett mindre persongalleri och spänner över en kortare tidsperiod. Vidare har han fört in ett spänningsmoment som driver historien.Det blir 4 av 5 i betyg.

  • John Hatley
    2019-05-03 18:57

    This is another remarkable book. It is a very good story, discusses (through its characters) some of life's mysteries and highly philosophical questions and even provides some insight into historical events such as the Finnish civil war and the Second World War - without being a historical novel - and is suspenseful with a surprising ending. I recommend it for my Swedish-speaking friends. And for those who don't read Swedish I recommend waiting for the translation(s).

  • Anders Teglund
    2019-05-18 15:04

    Helt makalöst bra roman om tiden innan andra världskriget, i sviterna av inbördeskriget, berättad genom mycket levande karaktärer, så trovärdiga att. Brännande aktuell när fascisterna än en gång tar makten i Europa.

  • Malin Simonsson
    2019-05-05 13:49

    Fenomenal bok om Finland strax före 2:a världskriget. Ämnet känns lika aktuellt i nutid dom det var i dåtid. Boken tar upp hur de röda behandlades i arbetsläger efter det finska inbördeskriget samtidigt som det diskuterar antisemitism och hur den breder ut sig under 30-talet. Verkligen läsvärd.

  • Nancy
    2019-05-10 18:44

    Short listed for best Scandinavian crime novel 2017Petrona Award Review

  • Lars Sønderskov
    2019-04-30 14:35

    Virkelig god bog. Svær at kategorisere men har det hele og skørt velskrevet.

  • Hanna
    2019-04-25 17:36

    Jag var på väg att ge boken ett mediokert betyg eftersom den var sååå tråkig på sina ställen, men slutet tog mig med storm! Vilken plot twist! Jag blev helt överraskad!Det var också spännande med parallellerna mellan inbördeskriget och förintelsen, Westö är bra på att skildra historiska skeenden. Och förstås, Helsingfors, som alltid finns med på ett hörn! Mycket bra!

  • Antti Sorri
    2019-05-10 14:59

    Kjell Westö tyhjensi aikoinaan pajatson ja voitti allekirjoittaneen puolelleen Missä kuljimme kerran (Mkk) -romaanillaan. Se oli suomenruotsalaisen kirjailijan upea kuvaus elämästä Helsingissä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Muistan vielä elävästi, kuinka luin romaania kaksiviikkoisen Italian-matkani aikana. Vaikka nähtävyyksiä sekä Firenzessä että Roomassa riitti enemmän kuin tarpeeksi ja päivän kävelyretkistä tuli helposti 15 tuntisia, ei yöllä malttanut nukkua: Hyvä romaani piti lukea alta pois mahdollisimman nopeasti. Tällaisten muistojen jälkeen oli mukava tarttua kirjailijan uusimpaan romaaniin.Finlandia -ehdokkaaksikin nostettu Kangastus 38 kuvaa asianajaja Claes Thunen ja hänen sihteerinsä Matilda Wiikin elämää reilun puolen vuoden ajalta maailmansodan aattona, vuoden 1938 Helsingissä. Thune on juuri kokenut avioeron, sihteeri Matilda puolestaan tekee synkkää tilintekoa menneisyytensä kanssa, joka saapuu kummittelemaan esimiehen ystävän hahmossa. Temaattista yhtymäkohtaa Mkk:aan tuo kirjan sijoittuminen sisällissodan ja talvisodan väliin. Erityisesti kansakunnan kahtiajako Suomen ensimmäisen tasavallan aikana tuodaan Kangastus 38:ssa ansiokkaasti esiin.Kjell Westön romaaneja lukiessa mieleen nousee kuin itsestään, että tätä kirjaa on varmasti suunniteltu kävelemällä ympäriinsä Helsingin katuja, sen verran eloisasti hänen onnistuu kuvata romaaneissaan kaupunkia ja sen lähialueita. Hienon kuvauksen kruunaa kirjailijan suorittama tinkimätön taustojen kartoitus. Jos sihteeri Matilda piipahtaa Akateemisessa kirjakaupassa ostamassa itselleen elokuvalehden, voi lukija olla varma, että kyseinen kirjakauppa sijaitsi tutulla paikallaan Kolmen sepän patsaan vieressä Helsingissä vuonna 1938.Tarinankertojana sekä tunnelmien ja tuntemusten kuvaajana Westö on omaa luokkaansa. Historiallisten romaanien kirjoittajana hän vertautuu allekirjoittaneen kohdalla Antti Tuuriin, mutta siinä missä Tuurin kirjoitustyyli on hyvin suoraviivaista ja pelkistettyä, Westön onnistuu maustaa romaaneissaan myös henkilöiden ajatuksia ja tuntemuksia. Nyanssit ovat herkkiä, mutta tarkkaan harkittuja. Romaanissa on myös psykologista syvyyttä, joka välillä tuo mieleen Alfred Hitchcockin Psykon. Sitä ilmentää Matildan sisäinen painiminen, persoonallisuuden jakautuminen sekä psykoottisuutta lähentelevä päättäväisyys ratkaista menneisyyden ongelma ja omakin tulevaisuus. Myös lähestyvän suursodan pelko ja keskeisten päähenkilöiden ahdistuneet elämänkohtalot tuovat kirjaan syvyyttä. Kangastus 38 ei ole iloinen kirja. Mielenkiintoisen lisämausteensa tuo myös mosaiikkimainen juonikuvio, eteen ja taakse päin heijasteleva tarina, jossa sekä asianajaja että hänen sihteerinsä pyrkivät kasaamaan toisistaan kokonaiskuvaa sirpaleista tietoa keräämällä.Aivan täydellistä klassikkoa ei kirjasta kuitenkaan tule. Eräät ratkaisut hahmojen välisissä suhteissa tuntuvat teennäisiltä, jopa päälle liimatuilta. Thunen avioeron lopullinen syy ja siihen oleellisesti liittyvä eroottinen novellikokoelma ei juonikuvioltaan sytytä, vaikka se tietysti on ollut kirjailijan tarkoitus. Myös jännittävien juonenkäänteiden luominen tuntuu olleen Westölle vaikeaa. Harvemmin pystytään jännitettä luomaan esimerkiksi kännipuheiden jälkiseurauksia arvuuttelemalla. Loppuratkaisu on aavisteltavissa viimeistään kirjan puolivälissä. Itse loppuratkaisu tapahtuu aivan kirjan viimeisellä sivulla ja vaikka se onkin vaikuttava, loppu jää mielestäni hivenen kesken. Naseva lopetus tuntuu puuttuvan. Kokonaisuutena romaani kuitenkin toimii verrattomasti ja on jälleen uusi sulka jo muutenkin ansioituneen ja palkitun kirjailijan hatussa.

  • JaanaMi
    2019-04-25 12:37

    Vahvaa kerrontaa. Westö rakentaa hahmonsa ja miljöönsä hyvin harkitusti, uskottavasti ja tyylikkäästi. Vaikka en Helsingissä ole koskaan asunutkaan, miljöön kuvaus toi tunteen, kuin kävelisin mukana tarinassa kartta kädessä. Tartuin Kangastukseen vasta nyt, sillä en ole aiemmin suuremmin innostunut Westöstä. Tämä kirja kuitenkin ansaitsee hehkutuksensa! Kangastus 38 kuvaa taitavasti 30-luvun Helsinkiä ja tulenarkaa väliaikaa vuoden 1918 sodan repimässä maassa ja yhteiskunnassa, jossa uuden sodan uhka lepää jo horisontissa. Romaanin keskushenkilöitä edustavat porvarillinen asianajaja Thune ja tämän konttoristi, työläistaustainen rouva Wiik. Punaisten vankileirin kauhuista selvinnyt rouva Wiik joutuu Thunen palveluksessa ollessaan kasvokkain traumaattisen menneisyytensä kanssa, mikä johtaa väistämättä tragediaan.Romaani pitää otteessaan loppuun asti ja muistuttaa paikoin jopa trilleriä. Kirjasta jäi parhaiten mieleeni yksittäinen, rouva Wiikin suuhun kirjoitettu lause: "Oikeudenmukainen kohtelu on etuoikeus", minkä voisi lukea myös koko kirjan motoksi. Romaani pohtii kiinnostavasti ja koskettavasti oikeudenmukaisuutta, epäoikeudenmukaisuutta, hirmutekoja ja ihmisen luontoa ja kykyä pahuuteen. Ja sitä, millaisesta taakasta ja kuinka pimeistä ajanjaksoista ihmismielen on mahdollista selvitä. - Tai olla selviämättä.

  • Clémence
    2019-05-07 16:41

    Beaucoup de livres sur la première moitié du XXème ont été écrits, mais ce qui se passait à cette époque au nord de l'Europe, en Finlande, m'est personnellement resté très étranger. Ce roman nous en apprend un peu plus.Nous suivons Mathilda, profondément marquée par les événements de 1918 qui opposèrent les Rouges (communistes) aux Blancs (bourgeoisie) et cinq personnages issus en grande partie de la haute société suédophone d'Helsinki.En 1938, année lors de laquelle se déroule l'action, la Finlande était aussi touchée par la montée de l'antisémitisme et de l'idéologie nazie. Le roman ne nous brosse pas seulement un portrait de la société de cette époque, il nous offre aussi une émouvante proximité avec les personnages, pour beaucoup torturés, qui essaient néanmoins de continuer à vivre malgré le lourd passé de leur pays et son inquiétant avenir.

  • Outi
    2019-05-02 12:53

    "-- te luulette että oikeudenmukaisuus on jotain itsestään selvää. Oikeudenmukainen kohtelu on etuoikeus." Voiko tuon maailmaa kuvaavan alakuloisen totuuden selkeämmin sanoa? Ensimmäinen kokonaan lukemani Westö viihdytti ja kiinnosti, 30-lukua eli lähes mukana kirjaa lukiessaan. Vähän jossain vaiheessa ärsytti jonkinlainen tietoinen ilmapiirin ja julkisuuden henkilöiden korostus ja mukaan ripoittelu. Henkilögalleria oli kirjassa parasta. Sympatiaa tunsin etenkin idelistista, kilttiä Thunea kohtaan. Rouva Wiik oli salaperäisyydessään myös kiinnostava ja tykkäsin tavasta, jolla historia ja tulevaisuus tuotiin pienissä erissä ilmi ja annettiin lukijan itse muodostaa koko kammottava kuva tapahtuneesta ja tapahtuvasta.

  • Antti Virolainen
    2019-05-23 17:50

    Westö kirjoittaa taas upean, historiallisen romaanin Helsingistä.Mukana on paljon tuttua, mutta paljon myös uutta.Tällä kertaa hän ei näytä kaupunkia eri sukupolvien kuvakulmista, vaan yhden vuoden perspektiivistä. Tyylilaji ei ole eeppisen, vaan kamarinäytelmällinen. Sävyltään mukavan film noir.Vuosi 1938 on hyvin mielenkiintoinen - ehkä siksi, että se on vähemmän koluttu, ehkä siksi, että uusien aatteiden luoma pelko ja suursodan uhka ovat tehokkaampia kuin täysi rähinä.Kirjan keskiössä on elämän ja varsinkin rakkauden pettämä herraseurue. Avainhenkilöksi nousee arvoituksellinen konttoristi, rouva Wiik. Hänen sisällissodan vankileiripainajaistensa kautta Westö muuttaa yläluokkaisen tapakuvauksensa trilleriksi.

  • Noora
    2019-05-25 12:37

    Toisaalta tekisi mieli sanoa, että tässä on sitten virheetön romaani. Ristiriitaisia mutta silti sympaattisia henkilöitä, jännitettä ja tyyliä, eleettömyyttä ja ehtaa ajankuvaa. Mutta yhtä hyvin voisin tokaista, että onhan tätä jo nähty. Paljon lukeneena alkaa vaatia täydelliseltä kirjalta jo muutakin kuin virheettömyyttä, enkä voi sanoa, että tässä olisi ollut juuri mitään uutta.Hatunnosto kuitenkin kirjailijalle ajankuvan hahmottamisesta aatteiden ja poliittisen tilanteen kautta. Westön teos on yllättävän tarkka analyysi siitä, millaiseen rakoon moderni humanisti putoaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan välissä.

  • Laura Walin
    2019-05-15 18:46

    Kahden ja kolmen tähden rajamaastossa mentiin. Jostain syystä en ole sitten Isän nimeen -teoksen jälkeen erityisemmin pitänyt Westön kirjoista. Tässäkin oli mielestäni liikaa tekemällä tehdyn maku: menneisyyden haamut oli taitavasti ripoteltu vihjeinä matkan varrelle ja loppu"ratkaisu" avattiin vasta viimeisellä sivulla (vaikka toki sen jo noin kolmannes ennen loppua arvasi). Monet henkilöt olivat tarpeen juonen tiheyden säilyttämiseksi, mutta jäivät sitten tilanpuutteessa phuiksi. Erityisesti häiritsi se, että Westö tiputteli miljöökuvauksiin autenttisia yksityiskohtia hyvin itsetarkoituksellisella tavalla.

  • Johanna Ilen
    2019-05-21 18:44

    Vaikka annan vain kolme tähteä, suosittelen kovasti tätä kirjaa. Aihepiiri ja ajan kuvaus antoivat paljon ajateltavaa ja tykkäsin myös siitä, miten kuva tapahtuneesta ja aavistus tapahtuvasta rakentuivat vähän kerrallaan. Miten sodat vaikuttavat ihmisiin heidän loppuelämänsä ajan?Valitettavasti vain lukuelämystä tulee väkisinkin verranneksi Missä kuljimme kerran -kirjaan, joka on yksi parhaista koskaan lukemistani kirjoista. Sen rinnalla henkilökuvaus ja tarinankerronta kuitenkin kalpenevat niin, että on pakko jäädä kolmeen tähteen.

  • Søren
    2019-05-06 14:37

    En hemmelighedsfuld bog om hvordan nazismens opblomstring i Tyskland påvirker borgerskabet i Finland, og hvordan den finske borgerkrig i 1918 har sat sig dybe spor hos både vindere og tabere (hvide og røde).Thune, hovedpersonen, er en midaldrende fraskilt advokat, og Fru Wiik er hans nyansatte assistent. Begge er sårede og isolerede mennesker, som føler sympati for hinanden, men som ikke evner at løfte sig ud af deres problematiske fortid.En slags krimi, men først og fremmest en flot og tankevækkende bog om Finland i 30'erne og sårede mennesker.

  • Berit Lukman
    2019-05-20 17:02

    Jeg læser den selvfølgelig på dansk, hvor den hedder Luftspejling 38 og som han fik Nordisk råds pris for. Den er meget god og oplysende om en periode af Finlands historie, som jeg ikke vidste noget om. Den holder hele vejen! Slutningen var forbavsende, men logisk og gav et andet perspektiv på historien. jeg fik helt lyst til at læse den igen med det samme( hvilket jeg ikke gør).

  • Natalie
    2019-05-16 16:45

    4.5 zvijezdica. Zanimljiva radnja sa likovima koji u sebi nose teške tajne koje bi rado zaboravile, posebice ženski lik. Početak jačanja Hitlera, Finska u to vrijeme, logor... Spora radnja, detaljna, imaš osjećaj da si ušao kroz priču u to vrijeme po Finskoj.

  • Vidar
    2019-05-08 20:44

    Det er den finske borgerkrigen mellom de russisk støttende røde og tysk støttede hvite i 1918 som er det underliggende tema i Svik 1938. Vi føler den motvilje og uforløsthet som fortsatt eksisterer mellom arbeiderklasse og borgerskap 20 år etter den blodige borgerkrigenog som alle må leve med som noe skammelig og taust. Rundt 37 000 finner døde og de fleste var "røde" som befant seg i de "hvites" leire. Hovedpersonen, den litt bortkomne men godsinnede advokat Claes Thune er en del av den svensk-finske eliten i Helsingfors. Thune framstår som en forkommen og ulykkelig person som ikke kommer over tapet av sin kone Gabi som har gått fra han. Advokaten er en person som man får stor sympati for gjennom X sine fantastiske personskildringer. Handlingen foregår i en brytningstid, åtte måneder i 1938, like før Sovjetunionen angriper Finland og de storpolitiske begivenheter i Europa veves inn i handlingen. Mange støtter Hitlers aggressive politikk av frykt for Sovjet. Thunes avsky mot nazismen og de tøffe diskusjonene han har med sine venner og bekjentskaper som møtes jevnlig i onsdagsklubben viser tidsånden på en enestående møte. Fru Wiik er Thunes sekretær. Wiik trekkes mellom to personlighetstrekk, et destruktivt/utagerende og ett vennlig/kontrollerende som hele tiden styrer hennes dagligliv. I det daglige klarer hun å styre traumene gjennom jobben og drømme seg bort gjennom å se romantiske filmer på kino. Fru Mathilda Wiik har vært gift med Hannes, som bare dro fra henne. Vi får ikke vite hva som egentlig skjedde dem imellom og om Wiik hadde en rolle i Hannes forsvinning. Fru Wiik sine problemer går tilbake til borgerkrigen, hvor hun ble politisk fange og seksuelt misbrukt av en kaptein. Denne kapteinen dukker opp igjen på Thune sitt advokat kontor tyve år etter og blir betatt av fru Wiik. Han kjenner henne ikke igjen men det gjør hun. Det er helt på slutten av boken vi får vite hvem av Thunes bekjentskaper som er kapteinen. Jeg skal ikke røpe mer av historien som utvikler seg, boken har også et thrilleraktig preg. Det er lite handling i boken men desto mer dialoger og refleksjoner. Westø beskriver mange typer svik. Sviket mot at ingen aksjonerer mot Nazi-Tyskland, sviket mellom ektefeller og venner, mot jødene og de psykisk syke. Hvorfor kommer ondskapen fram hos noen mens andre forblir humanister?Denne boken fikk Nordisk rådslitteraturpris i 2014 og er den beste boken jeg har lest i år. Måten Westø har beskrevet den svensk-finske tidsånden i Helsingfors på randen av storkrig er etter min mening enestående. Hans personskildringer av Thune og Fru Wiik beskriver på en god måte de valg og de situasjoner som preger samtiden. Ikke minst skal Westø ha ros for portrettering av det mannlige kameratskapet i boken. Samtidig klarer Ålstrøm å ta inn de store tema som preget slutten av 30-tallet. Troen på humanismen kjennetegner Thune og den møter flere og flere hindringer i vold og terror. Spesielt samtalen mellom Thune og hans psykiater ‘venn’ som også har stjålet hans kone er interessant i så måte. Deres felles jødiske venn Jary er psykisk ustabil og havnet på asyl. Her blir rase og utryddelsen av jødene og de svake vevd inn i handlingen